| Shivaismi (Sivaismi, Saivismi) on tarkasti
otettuna vanhin hengellinen polku. Arkeologiset löydöt
Mohenjo Darossa ja Harappassa paljastavat, että Shivaismilla
on tuhansien vuosien muinaishistoria. Jälkiä siitä
voidaan löytää erinimisinä kaikista aidosti
hengellisistä poluista.
Tämä on helppoa ymmärtää, jos ajattelemme,
että Shiva on Jumalan se aspekti, joka manifestoituu Suurena
Alkuunpanijana tai tietämättömyyden ja kärsimyksen
kahlehtimien ihmisten Suurena Pelastajana. Voidaan sanoa, että
kaikki harras halu hengelliseen kasvuun ja vapautumiseen ja niiden
intohimoinen rukoileminen on osoitettu tälle Jumalaisen aspektille.
Intiassa tämä aspekti tunnetaan Shivana ("Hyvä
ja Lempeä"). Jokainen Jumalaisen vapauttavan Armon manifestaatio
on peräisin Shivalta. Jokainen hengellisen läpimurron
prosessi on, tiedämme sen tai emme, itse asiassa Shivan armon
manifestaatiota.
Shivaismilla on paljon haarautumia ja muotoja. Intiassa voimme
tavata kolme pääasiallista muotoa: Vira-Saiva, kehittynein
Keski-Intiassa, Shiva-Siddhanta Etelä-Intiassa ja Advaita-Shiva
Kashmirissa (Pohjois-Intiassa). Jälkimmäinen on puhtain
ja ylevin Shivaismin nykyään tunnetuista muodoista. On
piirteitä, jotka ovat yhteisiä näille Shivaismin
kolmelle päähaaralle, mutta niiden välillä on
myös monia tärkeitä eroja.
Tässä artikkelissa viitataan erityisesti Advaita-Shiva
–järjestelmään sellaisena kuin se tunnettiin
ja sitä harjoitettiin Kashmirissa.
Kashmirin Shivaismin perinnettä siirrettiin vuosisatojen ajan
vain mestarilta oppilaalle, "suusta korvaan". Tämän
poikkeuksellisen hengellisen polun ensimmäinen suuri muistiinmerkitty
initioitu oli Vasugupta (8. vuosisadan loppu -9. vuosisadan alku
eKr. Vasugupta muotoili ensimmäistä kertaa kirjallisesti
tämän järjestelmän periaatteet ja pääasialliset
opinkappaleet. Vasuguptan jälkeen Kashmirin Shivaismin kirjallisuus
kukoisti räjähdysmäisesti, mitä kesti miltei
neljä vuosisataa, minä aikana siitä tuli monia niteitä
ja se saavuttaa poikkeuksellisen filosofisen syvyyden.
Shivaismin ensimmäinen perustava kirja, joka yleensä
on pantu Vasuguptan nimiin, on Shiva Sutra, kokoelma äärimmäisen
elegantteja ja täsmällisiä aforismeja, täysin
käsittämättömiä initioimattomalle. Tässä
perustavanlaatuisessa teoksessa kuvataan tärkeimpiä hengellisiä
menettelytapoja hengellisen vapautumisen tilan saavuttamiseksi.
Shiva Sutran mukaan korkeimpaan päämäärään
on kolme pääasiallista polkua: Shivan Polku, Shaktin Polku
(tai Energian Polku) ja Yksilön Polku. Shiva Sutran katsotaan
olevan paljastus, joka tulee suoraan Shivalta.
Tässä teoksessa hahmotetaan suorempi ja nopea hengellinen
polku, jossa Jumalaiseen Armoon vetoamisella on oleellinen merkitys.
Vasugupta sanoo, että hän löysi Shiva Sutran kirjoitettuna
kallioon, joka ihmeenomaisesti nousi järvestä. Hän
luki sen ja painoi sen mieleensä, minkä jälkeen kivi
vaipui takaisin järven syvyyksiin.
Tämä ilmiö, jossa hengellinen teksti paljastuu ihmeellisellä
tavalla, ei ole ainutlaatuinen. Tiibetiläisessä perinteessä
mainitaan usein "aarrekirjoituksia", hengellisiä
teoksia, joilla ei ole fyysistä kirjoittajaa ja jotka löydettiin
sellaisenaan joko käsikirjoituksina luolasta tai kaiverruksina
kivissä tai puissa. Tällainen "aarrekirjoitus"
on esimerkiksi Bardo Thödol (käännetty hieman epätarkasti
"Tiibetiläinen kuolleidenkirja").
Toinen tärkeä Kashmirin Shivaismin teos, joka on pantu
Vasuguptan nimiin, on Spanda Karika - säkeet (Karika) korkeimmasta
Jumalaisesta luovasta värähtelystä (spanda) - teos,
joka on aidosti esoteerinen tutkielma resonanssista.
Yleensä Shivaismin koko kirjoitettu perinne voidaan jakaa
kolmeen perusosaan: Agama Sastra, Spanda Sastra ja Pratyabhijna
Sastra.
1. Agama Sastra ovat ne kirjoitukset, joiden katsotaan olevan suoraa
Shivalta tulevaa paljastusta. Nämä kirjoitukset siirrettiin
ensin suullisesti Mestarilta sen ansaitsevalle Oppilaalle. Niihin
sisältyy perustavanlaatuisia teoksia kuten Malénivijaya
Tantra, Svacchanda Tantra, Vijnana Bhairava Tantra, Ratnamala Tantra,
Mrgendra Tantra, Rudrayamala Tantra, Shiva Sutra ja muita. Niihin
on myös lukuisia kommentaareja, Shiva
Sutraan eniten.
2. Spanda Sastra ovat ne kirjoitukset, joihin sisältyy eniten
tärkeitä järjestelmän opinkappaleita. Pääteos
tässä kategoriassa on Vasuguptan Spanda Karika, johon
on useita kommentaareja. Näistä monista kommentaareista
kaksi on tärkeimpiä: Spanda Sandoha - tässä
kommentaarissa puhutaan vain Spanda Karikan ensimmäisestä
runoista, ja Spanda Nirnaya (joka on koko kommentaari koko tekstiin).
3. Pratyabhijna Sastra ovat ne kirjoitukset, joilla on pääosin
metafyysinen sisältö. Niiden äärimmäisen
korkean hengellisen ja intellektuaalisen tason takia tätä
Shivaismin kirjoitetun perinteen osaa pidetään vaikeimmin
lähestyttävänä ei-initioidulle. Silti tämä
kirjoitusten tärkein osa esittää hengellisen oivalluksen
yksinkertaisimman ja suorimman modaliteetin. Pratyabhijïä
tarkoittaa tunnistamista ja viittaa jokaisessa ihmisessä kätkettynä
olevan jumalaisen luonnon (atman) spontaaniin tunnistamiseen. Tämän
kategorian tärkeimmät teokset ovat: Isvara Pratyabhijna,
Utpäladevan (joka on keskeinen hahmo Shivaismin perinteessä
- hän yhdisti harmonisella tavalla kiihkeän ja loputtomaan
Jumalaiseen kohdistuvan rakkauden sekä mitä hienostuneimman
rationaalisen tiedon ja metafyysisen tarkkanäköisyyden)
perusteos, ja Pratyabhijna Vimarasini, kommentaari Isvara Pratyabhijnaan.
Isvara Pratyabhijna tarkoittaa itse asiassa suoraa Sydämen
(s.o. sisimmän olemuksen) tunnistamista, mikä tarkoittaa
välitöntä Isä-Jumalan tunnistamista sisällämme.
Ennen Utpaladevaa hänen mestarinsa Somananda kirjoittaa Shiva
Drstin (Shivan visio), palvovan runon, joka kirjoitettiin monilla
merkitystasoilla.
Kaikki nämä Shivaismin perinteen kolme haaraa kokosi
yhteen nerokas mieli - mitä loistavin huomattava persoonallisuus
ja se, joka saavutti korkeimman hengellisen oivalluksen tällä
polulla: suuri Initioitu ja Vapautettu Abhinavagupta. Hänen
tärkeiden teostensa joukosta tärkein on Tantraloka (Tantran
Jumalainen Valo), runoteos, joka on nerokkaan majesteettinen yhteenveto
koko Shivaismin perinteestä. Abhninavaguptan onnistui miltei
ihmeenomaisesti pehmentää kaikki ne näennäiset
erot ja yhteentörmäykset, joita oli Kashmirin Shivaismin
eri haarojen ja koulujen välillä. Siten hän tarjoaa
yhtenäisen ja täydellisen näkemyksen tästä
järjestelmästä.
Toinen tärkeä Kashmirin Shivaismin tulkitsija, joka eli
muutamia vuosisatoja Abhinavaguptan jälkeen, kommentoi ja laajensi
Tantralokaa. Viittaamme Jayarathaan. Tantralokalla on tärkeä
merkitys koko Shivaismin perinteelle. Abhinavagupta oivalsi, että
tavallisen oppilaan on hyvin vaikea ymmärtää tätä
teosta, ja siksi hän laati siitä Tantrasaraksi (Tantran
sisimmäksi olemukseksi) kutsutun yhteenvedon proosamuodossa.
Suurelta osin Shivaismin koulujen suhtautumistapa ei ole yhdenmukainen
hyväksytyn brahmanistisen perinteen kanssa. Shivaismi ei perustu
yksinomaan Veda-kirjoituksiin, siksi ei voida sanoa, että Shivaismi
olisi Veda-kirjoitusten jatketta. Shivaismi on löytänyt
uuden kohti Jumalaa vievän polun, joka on vieläkin syvällisempi
kuin Vedoissa hahmotettu. Pääasialliset erot näiden
kahden järjestelmän välillä ovat peräisin
Shaktin, Jumalan Energian Voiman käsitteen käyttöönotosta.
Tämä käsite ei esiinny Vedoissa yhtä selkeästi.
Vedoihin verrattuna Shivaismi on uusi hengellinen polku, joka on
suorempi ja joka voi tarjota korkeimman oivalluksen tässä
ja nyt, tämän elämän aikana.
On monia tärkeitä Shivaismin kouluja, joista joillakin
on buddhalainen alkuperä, joitain, jotka ovat dualistisia (Shivaismi
on monistinen), jne. Korkeimmat näistä kouluista on ryhmitetty
Trika-kouluun. Trika on olennainen osa Kashmirin Shivaismia. Sana
trika merkitsee kolminaisuutta sanskritin kielessä, ja se tarkoittaa,
että kaikella on kolminaisluonne. Korkeimmalla tasolla tämä
kolminaisuus voidaan johtaa seuraavaan: Jumala (Shiva), Shakti -
Jumalan luova Energia, ja Anu - Yksilö - Shiva-Shaktin heijastuma,
rajoitettu jumalolennon projektio (anu tarkoittaa 'atomia' mutta
ei samassa mielessä kuin fysiikassa vaan perustavana yksilöllisenä
substanssina, joka heijastaa maailman järjestystä).
Koko Luomakunta on peräisin Jumalan (Shivan) Korkeimmasta
Tahdosta sen kautta, että se heijastuu Shaktissa. Sitten tämä
luomisen arkkityyppi erilaistuu loputtomiksi anuiksi, jotka vuorostaan
voivat luoda puolimekaanisella tavalla (spesifien dominoivien resonanssiensa
mukaisesti) oman maailmansa, jossa ne ovat olemassa.
Trika muodostuu useista hengellisistä kouluista. Vanhin (historiallisessa
mielessä) näistä kouluista on nimeltään
Krama. Sanskritin kielessä 'krama' tarkoittaa 'prosessia',
'järjestystä' tai 'peräkkäistä seuraamista'.
Tämän järjestelmän perusajatus on, että
tiessä täydellisyyteen on tiettyjä vaiheita tai askelia.
Jokaista näistä askelista hallitsee Jumalaisen aspekti.
Siksi Jumala on itse asiassa läsnä koko matkan ajan, mutta
jokainen uusi askel paljastaa syvällisemmät Hänen
kasvonsa. Krama-järjestelmä perustuu käsitykseen
Shaktista Shivan Korkeimpana Luovana Energiana, ja vieläkin
spesifimmin tiettyyn Shaktin aspektiin, jolla on yhteys peräkkäiseen
seuraamiseen ja aikaan. Tämä Shaktin aspekti ei ole mikään
muu kuin Ajan ja Ikuisuuden Suuri Kosminen Voima Kali. Krama-koulu
esittelee Kalin uuden piirteen: tässä järjestelmässä
Kali ei ole ainoastaan yksi kymmenestä Suuresta Kosmisesta
Voimasta (Mahavidyasta) vaan Kalin nähdään olevan
Korkein Jumalainen Voima (ParaShakti). (Muista, että jokainen
Kosminen Voima voi johtaa tavoittelijan korkeimpaan tilaan).
Toinen hyvin tärkeä Shivaismin koulu on Kaula-koulu.
Sanskritin kielessä 'kaula' tarkoittaa 'yhteisöä',
'(rajoitettua) (initioitujen) piiriä', 'perhettä' tai
'kokonaisuutta'. Tämä on nimenomaan tantrinen (vasemman
käden) koulu, ja siinä Shaktilla on erittäin tärkeä
merkitys. Kaulan opetukset muodostavat Tantralokan ja Tantrasaran
rungon. Kaikkien Hengellisten Mestareidensa joukosta Abhinavagupta
mainitsee useimmiten Sambhunathan,Kaula-koulun Mestarin, jota hän
pitää tärkeimpänä. (Abhinavaguptalla oli
muitakin Mestareita, esimerkiksi Laksmanagupta).
Kolmas Kashmirin Shivasmin perusjärjestelmä on Spanda.
Myös tämä järjestelmä keskittyy Shaktin
ympärille, jota tässä kutsutaan myös Spandaksi.
Siksi initiaation näkökulmasta katsoen keskeistä
roolia ei näyttele Shiva vaan Shakti. Tämä ei ole
paradoksista, koska Shivaismin hengellisen näkemyksen mukaan
Shiva ja Shakti eivät ole kaksi erillistä todellisuutta.
Shiva ja Shakti ovat kaksi-yhdessä, ja ne vaikuttavat erillisiltä
vain tietämättömälle ja rajoittuneelle mielelle,
joka on riippuvainen duaalisuudesta. Todellisuudessa Shiva on Shakti
ja Shakti on Shiva; kun on tietoisuutta, on myös energiaa.
Kun on energiaa, on myös tietoisuutta, joka elävöittää
tuon energian. Siksi hengellistä vapautumista tavoittelevalle
väline (polku) on Shakti eikä Shiva. Shiva on Jumalaisen
transsendentti aspekti, joka on kaiken mentaalisen kuvauksen tuolla
puolen. Mikään, minkä voisimme kuvitella Shivasta
ei ole Shiva, koska Shivaa ei voida määritellä, Shivaa
ei voida ajatella, ei voida kutsua esille. Shiva on tuolla puolen
kaiken sen, mitä voisimme kuvitella, haluta tai ajatella. Emme
voi olla suoraan yhteydessä Shivaan, mutta voimme päästä
Hänen luokseen Shaktin avulla, joka edustaa Jumalaisen immanenttia
aspektia. Jumala on sekä transsendentti että immanentti.
Jos Jumala olisi pelkästään transsendentti, seuraus
olisi, että Luomakunta olisi ilman Jumalaa, toisin´sanoen
sitä hallitsisi joku toinen, mikä olisi absurdia. Jumala
on myös immanentti (läsnä maailmassa), jokaisen partikkelin,
jokaisen ihmisen Sydämessä (s.o. keskuksessa). Tietämättömälle
Jumala on kätketty, näkymätön, mutta hengellisesti
herännyt ihminen havaitsee Jumalan kaikkialla. Siksi Kashmirin
Shivaismin esoteerista perinnettä kutsutaan myös Mahaguhyaksi,
termi, joka voidaan kääntää Korkeimmaksi (maha)
salaisuudeksi (guhya) mutta myös Korkeimmaksi (maha) ei-salaisuudeksi
(aguhya). Näitä kahta Jumalan mystistä aspektia (Transsendessi
ja Immanenssi) kutsutaan vastaavasti Shivaksi ja Shaktiksi. Voimme
päästä Shivan luokse Shaktin kautta, ja tätä
varten voimme aloittaa juuri siitä missäolemme, oman tietoisuutemme
tasolta. Ja vaikkakin Shiva heijastuu jokaisen meidän sisällämme
atmanina, pyrimme kohti tätä Shivaa mielemme, halujemme,
mielenliikutustemme avulla eli apunamme jokin, joka ei ole Shiva
itsessään. Tämä on Shaktin suuri ihme; Shakti
on läsnä sekä inhimillisellä tasolla että
kosmisella tasolla. Shakti on linkki ihmisen ja Jumalan välillä.
Shakti on maaginen yhdysside, jonka toinen pää on Shivan
transsendenssissa ja toinen pää manifestoituneissa maailmoissa.
Jos Shaktia ei olisi olemassa, ei olisi olemassa mitään,
joka yhdistäisi meidät Jumalaan.
Näiden kolmen tärkeimmän Trika-järjestelmän
hengellisen koulun (Krama, Kaula, Spanda) lisäksi on olemassa
toinen, uudempi, jota kutsutaan myös nimellä "helppo
ja hyvin lyhyt polku", joka on tavoitettavissa vain hyvin harvoille,
joilla on asianmukainen sisäisen valmistautumisen taso. Tätä
oulua kutsutaan Pratyabhijnaksi, Jumalaisen luonnon välittömäksi
tunnistamiseksi. Siten Pratyabhijna on Kashmirin Shivaismin perinteen
neljäs tie (älä sekoita sitä Gurdjieffin Neljänteen
Tiehen !!). Pratyabhijna ei sisällä niinkään
tekniikoita vaan se määrittelee ja saa aikaan suoran siirtämisen
avulla tiettyjä sisäisiä asenteita, jotka ovat välttämättömiä
Jumalallisen Tietoisuuden välittömäksi herättämiseksi
meissä. Tämä järjestelmä osoittaa hyvin
selvästi, että itse asiassa emme etsi mitään
muuta kuin sitä, mitä jo olemme (Jumalainen Korkein Itse).
Toisin sanoen etsimme itseämme. Miksi sitten mennä itsemme
ulkopuolelle? Meidän täytyy vain tulla täysin tietoisiksi
itsestämme ja muistaa (kokemuksellisella tasolla), että
olemme aina yhtä Jumalan kanssa. Siinä kaikki, mitä
täytyy tehdä. Tämä perusluontoinen Jumalan muistaminen
(Pratyabhijna) on minkä tahansa aidosti hengellisen polun kruunaaminen:
kun kerran olet ekstaattisesti Jumalaan sulautumisen kynnyksellä,
vain silloin muistat (tunnistat) oleellisen, jumalallisen luontosi.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että Kashmirin Shivaismilla
on kaksi tärkeintä historiallista ajanjaksoa: yksi ennen
Abhinavaguptaa ja yksi Abhinavaguptan jälkeen. Ennen Abhinavaguptaa
Shivaismin eri kouluilla oli vielä monia opillisia erimielisyyksiä
keskenään. Nämä erot olivat tulosta erilaisia
hengellisiä periaatteita koskevista erilaisista visioista.
Abhinavaguptan ansiosta Kashmirin Shivaismin perinteestä tuli
yhtenäinen ja hyvin vahva. Ikävä kyllä tämä
ei kestänyt kauaa hänen aikansa jälkeen. Abhinavaguptan
linjan jatkaja oli Ksemaraja, hänen välitön ja tärkein
oppilaansa. Ksemarajan jälkeen Shivaismin perinne Kashmirissa
hävisi vähitellen. Sillä oli toinen nousukausi noin
300 vuotta Ksemarajan jälkeen Etelä-Intiassa,jossa eli
muutama suuri tämän hengellisen polun initioitu: ensin
maineikas Jayaratha, joka kommentoi Tantralokaa, sitten Bhattanarayanaa,
joka kirjoitti hyvin syvällisen initiaation antavan runon nimeltään
Stavacintamani (Jumalallisen Rakkauden Jalokiven Sakramentaalinen
Pyhäkkö. Shivaismin perinteen viimeinen suuri jatkaja
Kashmirissa oli Swami Brahmacharin Laksman Joo, joka kuoli 1992.
Laksman Joolla oli ilmiömäinen muisti, hän osasi
ulkoa koko Tantralokan kaikkine kommentaareinen muiden perinteisten
tekstien ohella. Laksman Joolla ei kuitenkaan ollut Abhinavaguptan
hengellistä oivallusta eikä voimaa. Abhinavaguptasta on
sanottu, että hän oli Shivan inkarnaatio. Alusta alkaen
hän oli äärimmäisen voimakas sekä mieleltään
että hengellisten tilojen suoran kokemisen suhteen. Abhinavagupta
oli tuottelias kirjoittaja ja vielä nykyään häntä
kunnioitetaan Intiassa yksimielisesti yhtenä Intian suurimmista
filosofeista ja esteetikoista (hän kirjoitti laajasti myös
taiteesta ja estetiikasta). Hänen estetiikan teoriansa mukaan
aidon taiteen olemus ei eroa hengellisen etsimisen olemuksesta.
Vielä nykyäänkin hänen esteettinen tuotantonsa
säilyy ainutlaatuisena ja se on intialaisen estetiikan korkein
ilmentymä. Hänen onnistui yhdistää kaikki näkemykset
ja opinkappaleet yhtenäiseksi rungoksi ja antaa niille yhteinen
hengellinen perusta.
Abhinavagupta syntyi suunnilleen vuonna 950 eKr. ja hän eli
9. vuosisadalle eKr. Hänen kuolemansa paikkaa ja aikaa ei tunneta.
Legendan mukaan hän meni yhdessä suuren oppilasjoukkonsa
kanssa luolaan, eikä sen päivän jälkeen häntä
tai hänen jäljellejääneitä oppilaitaan
enää koskaan nähty. Uskotaan, että he siirtyivät
rinnakkaisulottuvuuteen ja jättivät fyysisen tason.
Kashmirin Shivaismi on puhtain, ylevin ja suorin hengellinen polku.
On äärimmäisen kiinnostavaa huomata, että tämä
polku on hyvin lähellä esoteeristä kristillisyyttä.
Kashmirin Shivaismissa - samoin kuin kristillisyydessä - pääpaino
on Jumalaisessa Armossa ja Sydämen herättämisessä.
Tiibetiläisten dokumenttien mukaan on paljon kuvauksia siitä
tosiseikasta, että 'puuttuvien 18 vuoden' aikana Jeesus itse
asiassa matkusti Intian ja Tiibetin läpi ja oleskeli pitkään
Kashmirissa. Vaikkakin Jeesuksen ajan jälkeen on monen vuosisadan
aukko, ennen kuin ensimmäiset Kashmirin Shivaismin teokset
pantiin paperille, Jeesuksen ja Kashmirin Shivaismin opetusten välillä
on kuitenkin huomiota herättäviä yhtäläisyyksiä.
Kashmirin Shivaismilla on myös hyvin voimakas tantrinen vaikutus.
Lisäksi voidaan oikeutetusti sanoa, että Kashmirin Shivaismin
perinne on tantrismin puhtain ja ylevin muoto. Kashmirin Shivaismissa
on samoin kuin tantrismissa pääideana se, että kaikki
on intiimissä suhteessa kaikkeen muuhun kuin universumin holografisessa
mallissa. Tässä mielessä Luomakunnan jokainen aspekti,
kaikkein mitättöminkin, on läheisessä ja suorassa
suhteessa mihin tahansa muuhun aspektiin. Tämän näkemyksen
mukaan koko Universumi on itse asiassa jättiläismäinen
virtuaalisten resonoivien kenttien verkosto, joka esiintyy jokaisen
anun ('atomin') ja kaikkien muiden anujen välillä. Sekä
tantrisen että modernin kvanttifysiikan näkemyksen mukaan
avaruus ja aika ovat rakenteeltaan holografisia ja tämä
merkitsee, että jokainen avaruuden partikkeli sisältää
virtuaalisesti spesifin resonanssin takia kaikki muut partikkelit.
Siten osa heijastuu kokonaisuudessa ja kokonaisuus heijastuu osassa.
Samalla tavoin jokaiseen ajan partikkeliin (jokaiseen 'hetkeen')
sisältyy koko ikuisuus. Tuntemalla syvällä tasolla
yhden ainoan hetken voimme tuntea koko ikuisuuden, ja tuntemalla
syvällä tasolla yhden ainoan atomin voimme tuntea koko
universumin. Tämä on mahdollista resonanssin takia, eikä
ole sattumaa, että NATHAn opetukset perustuvat Resonanssin
Lakiin aivan samoin kuin Kashmirin Shivaismin opetukset perustuvat
Spandan ("värähtely" tai "resonanssi")
käsitteeseen.
Sillä, että nykyään resonanssi tulee yhä
tärkeämmäksi modernissa tieteessä, on syvä
merkitys. Gregorian Bivolarun, romanialaisen joogakoulu MISAn -
jonka sisarkoulu NATHA on - hengellisen oppaan panos on oleellinen
ja ainutlaatuinen, koska hän toi joogaan ensimmäistä
kertaa resonanssin käsitteen. Tämä käsite tarjoaa
yhtenäisen rakenteen koko joogajärjestelmälle ja
se myös luo selventävää valoa Kashmirin Shivaismin
opinkappaleisiin.
Kokonaisuuden holografinen heijastuma jokaiseen osaan perustuu
Shaktin - jumalallisen energian - käsitteeseen, kosmiseen,
vitaaliseen, inhimilliseen ja hengelliseen voimaan, joka voi manifestoitua
loputtomassa jonossa muotoja, jotka ovat rakentuneet Luomakunnan
hierarkiassa. Vaikkakin Jumalan voimat ovat äärettömät,
Kashmirin Shivaismin perinteessä sanotaan, että nämä
voivat voidaan perustavasti redusoida kolmeen pääasialliseen
oleelliseen aspektiin nimeltään: Korkein Jumalainen Subjektiivinen
Energia (ParaShakti), Jumalainen Energia, joka on sekä Korkein
(Subjektiivinen) että ei-Korkein (Objektiivinen) (Para-ParaShakti)
sekä Jumalainen Energia, joka on ei-Korkein (Objektiivinen)
(AparaShakti). Nämä kolme perusenergiaa, jotka eivät
ole mitään muuta kuin saman ainutlaatuisen Jumalan Energian
kolme erillistä manifestaatiota, edustavat itse asiassa Koko
Luomakunnan kolmea ontologista tasoa. Nämä kolme tasoa
ovat:
(a) transsendentaalinen (puhtaasti subjektiivinen) taso - tämä
taso on puhtaasti Jumalallisen intiimiydessä ja yhteenveto
siitä on ParaShakti;
(b) taso, joka on sekä transsendentaalinen (subjektiivinen)
että immanentti (objektiivinen) - yhteenveto tästä
tasosta on ParaAparaShakti;
(c) immanentti (puhtaasti objektiivinen) taso, jonka yhteenveto
on AparaShakti. AparaShakti on koko luodun maailman sisin
olemus, joka on eriytynyt subjektiksi ja objektiksi.
NATHAn tutkimus Kashmirin Shivaismista
Joogakoulu Natha tarjoaa rajoitetulle yleisölle syvällisen
tutkimuksen Kashmirin Shivaismin oppijärjestelmästä.
Koulumme tavoitteena on Shivan Armon avulla elvyttää tämä
hengellinen polku ja saada se jälleen toimivaksi. Tämä
kurssi ei sisällä
ainoastaan tietoa Shivaismin metafysiikasta vaan myös meditaatioita
ja initiaatioita, joilla on suhde spesifeihin hengellisiin harjoituksiin,
joilla on yhteys tähän Polkuun.
Takaisin artikkeli-valikkoon |