kirjoittanut Dinu Roman

Seuraava on yhteenveto meditaation perinteisistä opetuksista. Tämä ei ole yksittäinen meditaatiotekniikka vaan yleisiä sääntöjä, joita seuraamalla pääsee meditaation tilaan.

Ennen aloittamista

Useimmat ihmiset voivat harrastaa menestyksekkäästi esimerkiksi aerobickia tai kehonrakennusta tuntematta ihmisen anatomiaa tai ilman, että he ymmärtävät, mitä ovat tekemässä ja miksi. Valitettavasti (tai ehkä onneksi) sama ei päde joogaan tai meditaatioon. Tuntematta tarkkaan tämän prosessin luonnetta on mahdotonta ymmärtää sitä oikein ja siten ei voi olla todellista meditaatiota.

Meditaatio on korkein joogaharjoitus ( tämä ei tarkoita, että se olisi vaikeaa!) Oikeastaan hyvin harvat ihmiset osaavat todella meditoida ja näin on kahdesta syystä: hyvin harvat todella tietävät, mitä meditaatio on; vielä harvemmat ovat valmiita todella sitoutumaan siihen (motivaation puute ).

Eivät kaikki, jotka istuvat liikkumatta silmät kiinni, meditoi. Meditaatio on täsmällinen tiede ja siksi sitä ei voi harjoittaa täydellisessä tietämättömyydessä. Vain ne, jotka sitä opiskelevat vakavalla sisäisellä motivaatiolla, voivat harjoittaa sitä menestyksekkäästi

Pidä mielessä, että meditaatiolla, varsinkin sen ensimmäisillä tasoilla, täytyy olla kohde. Ilman kohdetta, jota meditoida, ei ole olemassa meditaatiota. Yksinkertaisin meditaation kohde on fyysinen kohde ( ruukku, piirustus, pallo jne.). Edistyneemmillä tasoilla meditaation kohteet muuttuvat aina hienovaraisemmiksi: mentaaliset mielikuvat, jotka luodaan tahdonalaisesti, jokin tiedonjyvänen, ongelma, joka tarvitsee ratkaisun, jokin tunne, ajatus, idea, hienovarainen energia, tietoisuudentila jne. Tekstissämme sana "kohde" viittaa mihin tahansa näistä.

Tärkeä asia on, että meditoijan tulee havaita meditaation kohde erittäin hyvin. Toisin sanoen kohteella tulee olla selkeä objektiivinen tai subjektiivinen todellisuus. Hyvin epämääräisesti määritelty ajatus ei voi toimia meditaation kohteena. Subjektin (meditaation harjoittajan) täytyy kyetä pitämään kiinni ainakin yhdestä kohteen pääpiirteistä, ellei niistä kaikista.

Meditaation askeleet

Iätön viisauden perinne opettaa, että päästäkseen meditaation tilaan on seurattava tiettyjä, määriteltyjä askelia. Kukaan ei voi aloittaa meditaatiota ottamatta näitä askelia. Askeleet ovat:

• Dharana - mentaalinen keskittyminen mental concentration
• Dhyana - meditaatio
• Samadhi - autuudellinen identifikaatio blissful identification

Dharana - mentaalinen keskittyminen

Mieli voi valita

Ihmisen mieli vastaanottaa jatkuvasti tietoa ulkomaailmasta viiden "portin", aistien, kautta: haju, maku, näkö, kosketus ja kuulo. Sen informaation joukosta, joka havaitaan jonkin tietyn aistin kautta, mieli voi valita vain ne, jotka ovat annettuna ajankohtana kiinnostavia. Tämä valinta toteutetaan keskittämällä huomio tähän tiettyyn informaatioon ja torjumalla muu tieto, joka ei ole tärkeää.

Mitä enemmän huomio on keskittynyt tiettyyn aistiin, sitä suurempi on informaation määrä, joka vastaanotetaan tämän aistin kautta ja informaatiosta, joka saadaan muiden aistien kautta, tulee vähemmän tärkeää ja mieli voi jopa jättää sen kokonaan huomiotta.

Ihmismielellä on erityinen kyky keskittää huomio tunteiden, ajatusten ja ideoiden sisäiseen maailmaan. Vielä suurempi kyky on, että ihmismieli voi jopa keskittyä itseensä -tämä on hyvin tärkeä asia, koska se mahdollistaa mielen kontrolloinnin.

Tämä ihmismielen kyky muokata tahdonalaisesti tietoisen huomion suuntaamista on henkisen keskittymisen perusmekanismi (dharana).

Käsitteen määrittely

"Keskittyä" tarkoittaa liittyä uudelleen keskukseen, kerätä, fokusoida. Henkinen keskittyminen (dharana) tarkoittaa mielen fokusoimista yhteen kohteeseen antamatta sen (mielen) hypätä toiseen kohteeseen tietyn ajan kuluessa. Keskittymisen vastakohta on hajautuminen. Tässä tapauksessa mieli hyppii kohteesta toiseen kiinnittymättä mihinkään. Valitettavasti tämä on useimpien ihmisten henkinen tila nykyään.

Joogan teoria havaitsemisesta

Kun ulkoinen kohde (artha) havaitaan, mieli "ottaa sen kohteen muodon" Tämä on nimeltään vritti.

Mieli vrittinä on siis ulkoisen kohteen sisäinen representaatio. Alkuperäistä kohdetta sanotaan "karkeaksi kohteeksi" ja henkinen vaikutelma on "hienovarainen kohde" Mutta kohteen lisäksi on olemassa havaitsevan mielen aspekti.

Mielellä on siis kaksi aspektia: vritti (tiedostettu) ja havaitsija (tiedostaja). Koska mieli näin "muuttuu" havaitun kohteen muotoiseksi, mieli joka meditoi esim. jotakin Jumaluutta, muuttuu ajan mittaan jatkuvan keskittymisen ansiosta sen Jumaluuden kaltaiseksi, yhtä puhtaaksi ja voimakkaaksi. Tämä on palvonnan fundamentaalinen periaate.

Mieli on liikettä

"Dharana" tarkoittaa "mielen pitämistä". Ajaton viisaus sanoo, että mieli, sellaisena kuin me sen tunnemme, on vain psyykkisten mallien (vrittien) jatkuvaa virtaa, määrättyjen lakien mukaan. Psyykkisten mallien kokonaisuudella on taustallaan tunteita, joita niitä vastaavat fysiologiset reaktiot vielä kaksinkertaistavat.

Itse asiassa mieli on liikettä. Mieli on kuin tuuli, tuuli on ilman liikettä; kun tämä liike loppuu, ilma on yhä olemassa, mutta tuuli on kadonnut. Mieli-aine, joka jää jäljelle kun psyykkiset mallit (vrittit) on lopetettu, on nimeltään citta. Kun mielen mallit (vrittit) on pysäytetty, mieli katoaa: pääsemme "ei-mielen" tilaan. Ei-mieli (joka itse asiassa tarkoittaa "mielen takana") on korkeimman luovuuden ja hengellisen intuition tila.

Patanjali määritteli joogan seuraavasti: yoga citta vritti nirodha
Yoga Sutra I,2

Se tarkoittaa, että jooga on cittan vrittien (mentaalisten mallien) asteittaista pysäyttämistä (nirodha)

Tämä Sutra sisältää koko jooga-tieteen olemuksen ja henkisen keskittymisen salaisuuden.

Ehkä tietämättömyys ja ennakkoluulot saavat sinut uskomaan, ettet voi keskittää mieltäsi. Tämä ei ole totta! Jokainen voi keskittyä, jopa syvästi, kohteeseen, joka on hyvin kiinnostava kyseiselle henkilölle.

Kysymys kuuluu: onko tällainen keskittyminen joogan keskittymistä? Vaikka se voi antaa hyödyllisiä vihjeitä todellisesta dharanan (henkinen keskittyminen) tilasta, se ei ole sitä, mitä jooga ymmärtää keskittymisellä.

Intentionaalinen keskittyminen

Dharana tarkoittaa kykyä keskittää mieli tahdoalaisesti ja pitää se pitkiä aikoja keskittyneenä mihin tahansa kohteeseen, vaikka tämä kohde ei spontaanisti herättäisikään uteliaisuuttamme.

Älä pakota sitä!

Harjoittaessasi itseäsi dharanassa tärkein sääntö on: älä pakota mieltä pysymään keskittyneenä. Mieli on kuin hullu apina: mitä enemmän yrität rauhoittaa sitä väkisin ja saada sen pysymään tietyssä paikassa, sitä enemmän se kieltäytyy tekemästä sitä ja tekee juuri päin vastoin, hyppii yhä hullumpana paikasta toiseen.

Siksi aloita keskittämällä mieli hyvin pehmeästi valittuun kohteeseen ja kun se hyppää toiseen kohteeseen, tuo se takaisin rauhallisesti ja kärsivällisesti, suhtautuen itsekurin puutteeseesi huumorilla ja myötätunnolla. Jos suutut tästä jatkuvasta mentaalisesta pomppimisesta, se vain lisää mielen taipumusta hajautua.

Ihannetila

Täydellinen henkinen keskittyminen tarkoittaa kykyä keskittää koko huomiokyky valittuun kohteeseen tietyksi ajaksi ilman mitään ponnisteluja tai hermojen kiristämistä, ilman vähääkään mielen ajelehtimista. Tämä tila on samankaltainen kuin ilmiö, jossa auringonvaloa keskitetään linssin läpi: valonsäteet keräytyvät pieneen pisteeseen, lisäten näin voimaansa suunnattomasti. Tässä ajan elementti on hyvin tärkeä: jos valo keskitetään täydellisesti, mutta vain lyhyeksi ajaksi, mitään ei tapahdu. Valon keskittämistä täytyy jatkaa keskeytyksettä tietyn aikaa. Vain sen jälkeen vaikutukset voivat ilmetä (esim. puupalan sytyttäminen). Samalla lailla dharanaa täytyy pitää yllä tietyn aikaa: vasta sen jälkeen keskittymisessä alkaa resonanssin prosessi vastaavan kosmisen energian kanssa ja tämän seurauksena kyseinen energia siirtyy olemukseesi. Energia tuo mukanaan keskittymisen kohteeseen liittyviä tunteita ja tietoa.

Kuinka aloittaa

Istu mukavassa asennossa, pidä selkäranka ja niska pystysuorassa asennossa. Sulje silmäsi ja käy läpi seuraavat vaiheet:
1. Rentouta itsesi nopeasti ja syvästi alhaalta ylös. Käy lyhyesti läpi kehosi ja päästä irti kaikista jännityksistä.
2. Anna hengityksesi tasaantua ja rauhoittua.
3. Käännä huomiosi sisäänpäin (sisäänpäinkääntynyt katse) ja irrota itsesi ulkopuolisista häiriötekijöistä (äänistä, jne.); aloita vetämällä mielesi pois kaikista ajatuksista, joita mieleesi nousee (aistien aktivoitumisen tuloksena), yrittämällä lyhyesti mutta päättäväisesti lopettaa hajanainen ajattelu.
4. Keskitä mielesi (dharana) valitsemaasi kohteeseen.

Tutkitaanpa dharanaa yksityiskohtaisemmin. Tyhjennä mielesi kaikista ajatuksista. Näe valitsemasi kohde mielessäsi sisäisin silmin. Älä anna mielesi hypätä toiseen kohteeseen tai ajatukseen. Jos niin tapahtuu, keskitä huomiosi rauhallisesti ja kärsivällisesti uudestaan kohteeseesi. Tämä on ainoa asia, mitä sinun on tehtävä dharanan aikana: keskitettävä mielesi kohteeseen.

Varo pakottamista tai jännittämistä! Ole tyyni, avoin ja suosiollisesti halukas keskittymään.

Olla tekemättä mitään

Mentaalinen keskittyminen on staattinen tapahtuma: keskittymisen aikana mieli on "jäätynyt", ajattelu on pysäytetty, mentaalinen toiminta keskeytetty. Ainoa mentaalinen toiminta tulisi olla mielen tuominen hellästi takaisin valittuun kohteeseen silloin kun se karkaa. Mentaalinen keskittyminen on kuin "olisi tekemättä mitään". Ymmärrät, ettei se ole laiskuutta, vaan "vain istumista" jolla on tarkoitus. Dharanan aikana mieli on kuin peili: ainoa toiminta on heijastaa kohdetta.

"Keskittymisen (dharana) aikana, mieli on kuin puhdas kristalli, joka omaksuu kohteen värin."
Yoga Sutra

Opi oivaltamaan

Tarkastele huolellisesti keskittymisen kohdetta: lähesty sitä ihmetyksellä ja lapsenomaisella uteliaisuudella kuin et tietäisi siitä mitään (tiedämmekö todella jotain tärkeää ulkoisen maailman kohteista?). Älä lähesty kohdetta rationaalisesti tai älyllisesti, vaan tavoita sen ydin ainoastaan tuntemuksillasi tai jopa pelkästään vaistolla.
Tutki kohdetta ei-sanallisesti, valppaan passiivisuuden tilassa, tarkoituksettomasti ja välinpitämättömästi odottaen, lapsenomaisella uteliaisuudella ja silkalla ihmetyksellä. On vain sinä ja kohde: sinulta ei odoteta mitään, kohteelta odotetaan kaikkea. Istu siis jatkuvassa odottavassa hyvänolon tilassa, korkeimman valppauden tilassa. Tämä on hyvin tärkeää. Anna itsesi sulautua kohteeseen ja kohteen sinuun. Älä yritä määritellä, tuomita tai ymmärtää, tarkastele vain kohdetta uteliaisuudella aivan kuin näkisit sen ensimmäistä kertaa. Se tosiasia, ettet voi määritellä kohdetta tarkasti, etkä ymmärtää sitä älyllisesti, avaa sinut kohti kohdetta ja luo mentaalisen vastaanottavaisuuden tilan, jossa intuitio ("ei-mieli" tai "supertietoisuus", niin kuin sitä kutsutaan) voi alkaa toimia. Tekemällä näin tulet pian huomaamaan, että ulkoisen maailman kohteilla on tuhansia merkityksiä (jotka tulevat välähdyksinä). Normaalisti emme huomaa näitä merkityksiä. Kaikki on kuitenkin täynnä silkkaa ihmetystä ja kiehtovaa mysteeriä, minkä alat huomata vähitellen, kaikkea pitää yllä näkymätön energia, jonka alat tuntea ja hallita vaivattomasti. Mentaalinen keskittyminen (dharana) on tapa aloitettaessa resonanssiprosessi ja virittäytyminen hienovaraisiin kosmisiin energioihin, joista keskittymisen kohde on vain näkyvä ilmentymä. Älä yritä nopeuttaa tätä prosessia: anna sen alkaa itsestään, kun sen aika on.

Tässä lähestymistavassa tieto tulee kohteesta (objektista), ei subjektista (harjoittajasta). Keskittyminen: lepää odottaen, katsoen hypertarkkaavaisesti, kuin kissa joka odottaa hiiren tulevan ulos piilopaikastaan: odottamaton voi tapahtua sekunnin murto-osassa..

Alku on vaikeaa

Alussa tulet luultavasti huomaamaan, että tämä harjoitus epäonnistuu surkeasti. Hyväksy tämä tosiasia täysin normaalina. Pidä mielessäsi, että joogassa ei ole menetettyä yritystä, toisin sanoen jokainen yritys tuo lopulta tuloksen. Mikään epäonnistuneista yrityksistäsi ei ole hukkaan heitettyä työtä. Viisas sanonta kuuluu: "Muta on yhtä arvokasta kuin lootuskukka, jota se ravitsee."

Jokainen epäonnistunut yritys on itse asiassa askel onnistumiseen, sillä mentaalisella keskittymisellä, niinkuin meditaatiollakin, on kumulatiivinen vaikutus, joka ei tule ainoastaan tekemällä "hyvin", vaan myös työskentelemällä johdonmukaisesti asian hyväksi.

Mielen kesyttäminen

Alussa mielellä on hyvin vähän vakautta; löydät kohteen ja sitten hyvin nopeasti kadotat sen. Mieli vaeltaa muualle. Tietyn harjoitus-ajanjakson jälkeen riittävä vakaus saa alkunsa mielessä, joten huomio säilyy keskeytyksettä kohdistuneena kohteeseen lyhyitä ajanjaksoja (kymmenen-viisitoista sekuntia, ehkä kauemmin). Jonkin ajan kuluttua mentaalisen vakauden aste tulee vielä paremmaksi kuin aikaisemmin; mieli voi pysyä jatkuvasti keskittyneenä kohteeseen kohtuullisen hyvällä vakauden tasolla ja silti se aika ajoin vaeltelee. Sitten se tulee vaiheeseen, jossa mieli ei enää menetä kohdetta, sillä keskittymisen voima on saavutettu. Nyt on ponnisteltava yhtäjaksoisen mielen selkeyden lisäämiseksi. Tämän jälkeen mielellä on mahtava voima. Vain hyvin pienellä yrittämisellä mieli voi keskittyä kohteeseen ja jatkaa siinä olemista vaivattomasti niin kauan kuin haluat. Kun olet kerran saavuttanut tämän tilan, mielestä on tullut äärimmäisen hieno väline minkä tyyppiseen meditaatioon tahansa haluatkin ryhtyä.

Se on kuin haluaisit ratsastaa villillä hevosella. Ensimmäiset yritykset heittävät sinut varmasti alas. Jos jatkat kyllin sinnikkäästi, onnistut lopulta ja jonkin ajan kuluttua hevosesta tulee läheinen ystävä ja se tottelee jopa ääneen sanomattomia käskyjä. Tässä analogiassa, villi hevonen on mielesi ja keskittyminen on kuin hevosen kesyttämistä ja harjoittamista. Tässä suhteessa jatkuvuus on tärkeää.

Dhyana - meditaation tila

"Dhyana (meditaatio per se) on mentaalisten prosessien jatkuvaa virtaa (meditaation) kohdetta kohti"
jooga Sutra

"Dhyana on heijastuman jatkuvaa virtaa ("peilaamista") jossa otetaan huomioon (meditaation) kohteen olennainen todellisuus."
Ratnanika, tantrinen kirjoitus

Mentaalinen laser

Dhyana on mielen vaivatonta virtaamista, joka ohjautuu spontaanisti kohti kohdetta. Dhyana (meditaatio) on dynaaminen prosessi: sen aikana henkiset prosessit (ajatukset, ideat jne.) kiertävät meditaation kohteen ympärillä, tehden esim. vapaita assosiaatioita, jotka liittyvät vain tähän erityiseen kohteeseen. Meditaation aikana mielen aktiivisuus saavuttaa valtavan dynaamisen intensiteetin ja se tulee lopulta lasersäteen kaltaiseksi keskittyneen ajattelun virraksi.

"Järkähtämätön äly, aktiivinen mieli jota mikään ei hajota ja joka on vapaa kaikesta hajanaisesta ajattelusta -- tämä on dhyanan tila. Tämä palvonta on samanlaista kuin (Shivaan) syventyminen joka on syntynyt mystisestä intomielisyydestä.
Tantrinen teksti

Dynaaminen päälleasettaminen (superimpositio)

Dhyana (meditaatio) tulee dharanan (henkinen keskittyminen) päälle. Toisin sanoen henkinen keskittyminen säilyy koko meditaation ajan. Henkisen keskittymisen tarkoitus on niin sanotusti "pitää kohde mielen silmän edessä", ja tämä on staattinen prosessi. Meditaatio tapahtuu mielen korkeammalla tasolla ja siinä on henkistä dynaamisuutta.

Perusperiaate

On olemassa mielen laki, jonka mukaan jos jokin ajatus / idea on vallitsevana mielessä, kaikilla muilla ajatuksilla / ideoilla on taipumus vähitellen alistua sille. Tämä on meditaation perusajatus. Vallitseva ajatus luodaan keskittymällä, ja mielen liike kyseisen ajatuksen ympärillä on meditaatiota.

Yksi johtaa toiseen

Keskittyminen ja meditaatio ovat eri asioita, vaikka ne näyttävätkin hyvin läheisiltä. Jos keskityt kunnolla, tämä johtaa automaattisesti meditaatioon, koska joogassa jokainen askel kunnolla toteutettuna antaa avaimen seuraavaan askeleeseen. Älä pakota tai yritä nopeuttaa siirtymistä keskittymisestä meditaatioon. Anna sen tulla luonnollisesti: se tapahtuu varmasti tietyn harjoitteluajan jälkeen. Muista: nerous on ääretöntä kärsivällisyyttä. Ole siksi kärsivällinen ja tulet neroksi meditaatiota harjoittamalla.

Analogisesti puhuen mieli on kuin ihminen syvässä unessa. Keskittyminen alkaa herättää häntä, ja meditaatio herättää hänet täysin ja laittaa hänet töihin.

Kuinka aloittaa

1. Ensimmäinen askel dhyanassa (meditaatiossa) on dharana (henkinen keskittyminen).

Jonkin aikaa tämä on ehkä ainoa askel jota voit harjoittaa meditoidaksesi. Kärsivällisyyden ja väsymättömän harjoittelun ansiosta keksit vähitellen henkilökohtaisen kokemuksen kautta, kuinka aloittaa/vapauttaa seuraava askel. Pidä tämä mielessäsi: syvällä tasolla kukaan toinen ei voi oikeastaan opettaa sinua meditoimaan vaan sinun on itse opittava, soveltamalla perinteistä tietoa, jota tässä artikkelissa on esitetty.

2. Seuraava askel on tämä: Pitäessäsi dharana-mielentilan (keskittymisen), päästä irti siitä, anna ajatustesi liikkua vapaasti, yhdistellä asioita, assosioida. Sinun ei tarvitse tehdä mitään tämän tapahtumiseksi: ole vain henkisesti valppaana ja huomaa spontaani ja vaivaton siirtyminen liikkumattomasta tarkkailusta (dharana) dynaamiseen ajatteluun (dhyana). Tulet huomaamaan, että nyt mielesi ei enää pompi sattumanvaraisesti, vaan alemmalla tasolla keskittyminen (dharana) pysyy melkein yrittämättä ja ylemmällä tasolla ajatukset alkavat liikkua, kiertäen vain kohteen ympärillä. tämä on dhyana (meditaatio).

Alussa mielen liikkuminen kohteen ympärillä ei todennäköisesti kestä kauan. Ajatukset alkavat kiertää kohteen ympärillä välähdyksittäin, ja pysähtyvät sitten, niin että jäljelle jää vain keskittyminen. Hetken kuluttua toisia ajatusvälähdyksiä ilmestyy, sitten ne loppuvat jne. Tämä on normaalia alussa. Se tarkoittaa, että nukkuva mieli alkaa herätä ja sitten taas nukahtaa. Jonkin ajan harjoittelun jälkeen ajattelun liikkeen jaksot tulevat yhä pidemmiksi, päätyen lopulta jatkuvaan ajatuksen liikkeeseen. Silloin saavutetaan todellinen meditaatiotila (dhyana).

Nyt täytyy huomata, että "liikkeellä" tässä asiayhteydessä on erityinen lisämerkitys. Tavallisesti, kun ajattelemme jotakin, joka liikkuu, kuvaamme tätä liikettä ajassa tapahtuvana. Näin ei ole meditatiivisessa ajattelun liikkeessä: Se, mitä todella esiintyy, on tietoisyyden välähdys, joka ei tapahdu ajassa, koska se on tietoisuuden ajattoman samanaikaisuuden ilmenemä.

Meditaatio on elämistä TÄSSÄ ja NYT; se on valtava kokemus, jossa on rajaton voima, joka voi muuttaa elämäsi täysin ja antaa kohtalollesi uuden suunnan. Meditaatio on korkeampi tietoisuudentila eikä sitä siksi voi kokematta täysin ymmärtää.

Todellinen tarkoitus

Pidä mielessä tämä tärkeä asia: Meditaation tarkoitus ei ole rentouttaa kehoa, parantaa sairauksia tai päästä eroon väsymyksestä ja stressistä, kuten jotkut "meditoijat" ajattelevat. On täysin totta, että meditaatiolla voi saavuttaa nämä asiat ja paljon muutakin, enemmän kuin osaamme kuvitellakaan, mutta nämä ovat vain toisarvoisia vaikutuksia. Meditaation todellinen tarkoitus on saavuttaa tietoa, ymmärrystä ja viisautta. Sen aito päämäärä on gnosis (kreikaksi 'tieto'), joka ei ole pelkkää tietoa asioista, vaan lähinnä hengellistä ymmärrystä niiden olennaisesta luonteesta.

Samadhi - autuaallinen samastuminen

Näimme, että dhyana (meditaatio) on henkisten prosessien jatkuvaa virtaa kohti meditaation kohdetta. Tämä prosessi johtaa vähitellen autuaalliseen samastumiseen (Meditaation kohteen ja sen harjoittajan oman olemuksen yhtymiseen (co-penetration)). Tämä on korkein tila, jota kutsutaan samadhiksi. Samadhissa mieli jatkuvasti, välittämättä muista kohteista, omaksuu ja yhdistyy meditaation kohteen kanssa.

Itsesi kadottaminen

Samadhissa vain kohteen tietoisuus säilyy, kun yksilöllisyyden tietoisuus häviää. Itse asiassa harjoittajan yksilöllisyys ei häviä (se olisi mahdotonta), vaan harjoittajan tietoisuus samastuu autuaallisesti meditaation kohteeseen. Samadhissa yogin mieli ja tietoisuus tulevat yhdeksi kohteen kanssa. Ei ole enää henkistä toimintaa (mieli menee näennäisesti tyhjyyden tilaan). Ei ole enää tietoisuutta henkilökohtaisesta yksilöllisyydestä, joka olisi irrallaan kohteesta. Nyt harjoittaja tuntee, ettei ole enää eroa "kohteen" ja "minun" välillä. Tämä dikotomia on nyt mahdoton.

Niin kuin suola sekoittuessaan veteen tulee yhdeksi sen kanssa, samoin atma (Korkein Itse) ja mieli yhdistyvät. Tätä kutsutaan samadhiksi.
Hatha Yoga Pradipika, IV, 5

Olennaisen Itsen (atma) ja Kosmisen Itsen (param atma) yhtäläisyys ja ykseys on nimeltään samadhi, kuvatakseen sitä, mikä on puheen voiman tuolla puolen, joka voidaan tuntea vain itse kokemalla.
Hatha Yoga Pradipika, IV, 7, 32

"(Samadhi on ) se dhyanan muoto, jossa ei ole "täällä" eikä "ei täällä", jossa on valaistuminen ja rauha kuin suuressa valtameressä, ja joka on Suuri Tyhjyys (shunya) itse".
Kularnava Tantra, IX, 9

Meditaation kolmio

Dhyanan (meditaation) aikana on tietoisuus tietäjästä (meditaation harjoittaja), tiedetystä (meditaation kohde) ja tiedosta, joka mieleen nousee meditaation kohteesta. Nämä kolme ovat erillisiä.

Kolmio sulautunut pisteeseen

Samadhissa tietäjä, tiedetty ja tieto yhtyvät, sulautuvat toisiinsa, tulevat yhdeksi.

Samadhi on sen intuitiivista tietämistä, mikä on suoraan läsnä, se on absoluuttisen ykseyden kokemuksen välittömyys, havainnon ei-välillisyys. Eli tässä havainto tajutaan jotenkin käyttämättä mitään välittäviä kanavia (kuten esim. aisteja, mieltä, älyä jne.) ja siitä syystä tämä kokemus havaitaan identiteettinä.

Samadhi on tunnettavasta kohteesta eriytymättömän identiteetin tila, itsestä irrottautuva syventyminen kohteen merkitykseen.Tässä tilassa yogi kokee tietoisuuden tilan, jossa hän havaitsee kaikkien asioiden, olioiden ja maailmojen eriytymättömästi ainutlaatuisen perustan. Osa ymmärretään kokonaisuudeksi, jokainen osa on läsnä kaikissa muissa osissa, kaikki on osana täyteyttä, jonka pienoismallia kokija edustaa. Yogi joka on saattanut tämän prosessin päätökseen asti, voi tunnistaa Kosmisen Tietoisuuden taustalla olevan ja olennaiselta ytimeltään salaamattoman todellisuuden, josta kaikkien näennäisesti rajallisten kohteiden intiimein status rakentuu. Tässä tietäjän, tiedetyn ja tietämisen prosessin kolmikko on transendoitu. Tietäjä (yogi joka on samadhissa) kääntyy pois kohteesta ja kääntyy itseensä. Näin tehdessään hän luo tilanteen, jossa tietäämisen kohde on tietäjä itse, ja tietämisen prosessi on myös yksinkertaisesti tietäjä itse. Tätä tilaa kutsutaan joskus "tyhjyydeksi" (shunya), johtuen kontrastista sitä edeltävään näennäiseen objektiivisuuden täyteyteen (jota edustaa objekti-subjekti -dualismi). Se on prosessi, jossa jatkuvasti riisutaan pois meditaation kohteen ulkoisia määreitä ja piirteitä, kunnes yogilla on enää jäljellä kohteen pelkkä eksistentiaalinen olemus.

Tämä prosessi, jossa löydetään uudelleen kaiken olemassaolevan eriytymätön ja ainutlaatuinen perusta, on tärkeä osa vapautumisen ja hengellisen valaistumisen saavuttamisessa. Äärelliset kohteet eivät enää näyttäydy erillisinä ja rajallisina rakenteina; vaan ennemminkin Tietoisuus, josta kaikki asiat ovat rakentuneet, nousee pinnalle ja tulee näkyväksi havaittujen kohteiden oikeana Todellisuutena.

"Se, jolla on tämä ymmärrys (nimittäin että Universumi on identtinen Itsen kanssa), pitää koko maailmaa (Jumalan) leikkinä ja ollessaan näin aina yhtyneenä (Universaaliin Tietoisuuteen), hän on epäilemättä eläessään vapautunut (jivanmukta)"
Spanda Karika II, 5

Ulkoisen maailman havaitsemisessa tapahtuu radikaali muutos. Samadhiin tietoisesti menemisen sisältö on ananda -- sanoinkuvaamaton autuus. Harjoittaja samaistuu Korkeimman kaikkein sisäisimmän tietoisuuden kanssa. Samadhin todellisuus täytyy kokea henkilökohtaisesti. Ei riitä, että kuulee siitä tai yrittää kuvitella sitä (se olisi kuitenkin mahdotonta!). Tämän tekstin totuus ilman suoraa kokemista on vain neljännes totuutta.

Samyama - samastuva meditaatio

Samyama tarkoittaa, että samanaikaisesti harjoitetaan dharanaa (keskittymistä), dhyanaa (meditaatiota) ja samadhia (identifikaatiota).

"Hallitsemalla samyaman supertietoisuuden valo nousee"
Yoga Sutra

Dharana on mielen pitämistä yhdessä pisteessä. Dhyana on mielen jatkuvaa vähittäistä sulautumista kohteeseen. Samadhi on mielen tädellinen uppoutuminen kohteeseen. Nämä kolme liittyvät erottamattomasti yhteen: dharanasta samadhiin on jatkuva prosessi, jonka tarkoituksena on yhtyminen kohteen kanssa, aivan kuten syödessä yhdytään ruoan kanssa. Samyamassa harjoittaja menee kohteen sisään ja tulee tietoiseksi sen olemuksesta tietämällä sen identiteetin (prajna).

Samyamassa tapahtuu vaivaton tietoisuuden laajentuminen. Tässä tilassa opimme levittäytymään taivaan kaltaiseksi rauhan ja rauhallisuuden avaruudeksi ja sitten, tämän laajentumisen pohjalta, opimme sallimaan tiedon keskittymisemme kohteesta nousta itsestään, aivan kuin olisimme tuo kohde.

Elokuvan katsominen

Jotta ymmärtäisimme samyamaa helpommin, käyttäkäämme vertausta elokuvasta. Ajatellaan, että voit pysäyttää filmin tiettyyn kuvaan, jossa on pääosan esittäjää. Silloin voit tutkia liikkumatonta kuvaa niin kauan kuin haluat. Tämä vastaa dharanaa (keskittyminen).

Sitten päästät filmin jälleen liikkumaan. Nyt voit seurata filmin pysäyttämisen aikana tutkimaasi kuvaa, nähdä sen yhteydet elokuvan toimintaan, voit integroidea kuvan toiminnan jatkuvaan virtaan. Tämä vastaa dhyanaa (meditaatio).

Seuratessasi elokuvaa otat siihen osaa emotionaalisesti, samastut sen kanssa, mitä tapahtuu (tunnet surua, jos katsot tragediaa, naurat katsoessasi komediaa jne.). Tämä samastuminen vastaa samadhin alkua.

Uusi tietämisen tapa

Samyamassa harjoittaja huomaa, että hänen ajatustensa virta on täynnä harmonista ja autuaallista tunnetta. Yogi ei vain "näe" samyamansa kohdetta, vaan hän myös "tuntee" sen oudon intensiivisesti, kuin hän nyt sulautuisi kohteeseen ja kohde häneen. Yogi sulautuu hienovaraisella tasolla kohteensa todellisuuteen, aivan kuin kohteen identiteetti olisi sekoittunut hänen omaansa. Tämä on samyama, joka on intuitiivisen tietämisen täydellisin metodi ("intuitiivinen" tarkoittaa "mennä sisään, laittaa itsensä sisälle").

Tässä on muutamia vihjeitä samyaman tilasta:

Naiivius - joka johtaa epäitsekkääseen samastumiseen kohteen kanssa sulautumisen kautta.

Kaipuu saavuttaa todellisuus, joka on persoonallisen egon rajoitusten tuolla puolen; tulet sen todellisuuden manifestoitumisen kanavaksi. Anna sen puhua omasta puolestaan, keskeytämättä. Tule "läpinäkyväksi" sille.

Samyama johtaa ymmärrykseen "tulemalla joksikin", ei ajattelemalla.

Vain yhtessä asiassa kerrallaan viipyminen (eri asia kuin ajatella jotain) ja harjoittajan sulautuminen ideaan, johon hän keskittyy.

Tietämisen prosessin vapauttaa objekti, ei subjekti. Tämä on ei-verbaalista, ei-käsitteellistä tietoa.

Samyamassa mieli on kuin peili: se ei tarraudu mihinkään, ei kieltäydy mistään, ottaa vastaan muttei pidä itsellään, ei lisää mitään.

Älä "käännä" puhutulle kielelle sitä, mitä koet samyaman aikana; tämä on uudenlainen kokemus, joka saadaan eri tavalla kuin tavallisesti.

Samyama on uusi tapa olla maailmassa, uusi tapa havaita ja liittyä todellisuuteen, muuttamalla tietoisuus korkeampaan tilaan. Se on Todellisuuden näkemistä niin kuin se on, sen löytämistä ajatuksettomassa mielentilassa eikä sen keksimistä tai kuvittelemista erittelevän ajattelun avulla.

Löydä mielihyväsi harjoittamalla samyamaa joka päivä ja unohda tulokset: ajattele, ettei meditaatiossa ole todellista tarkoitusta; tämä asenne nopeuttaa suuresti onnistumistasi .

Meditaatio suhteessa jokapäiväiseen elämään

Silmät kiinni istuminen on aloittelijoille mukavin tapa kontrolloida vaeltelevaa mieltään. Kuitenkin kun opit hiukankin miten tätä kontrollia harjoittaa hiljaa istuessa, tätä pitää jatkaa kävellessä, seistessä tai jokapäiväisiä toimia tehdessä.

Tämä toteutetaan jakamalla huomio kahtia, ja käyttämällä toista osaa sisäiseen meditaatioon ja toista päivittäisiin askareisiin. Tulet huomaamaan, että vastoin odotuksia päivittäiset toimesi tulevat tarkoituksenmukaisemmiksi ja hyvin tehokkaiksi. Jatkuva sisäinen meditaatio ja sitä seuraava rauhallisuus antaa energisen tuen ja antaa tarkoituksen ulkoisille toimillesi.

Jos meditaatiolla ei ole suhdetta jokapäiväiseen elämään, mitä hyötyä siitä on? Meditaatio joka jättää yhteiskunnan huomiotta, on tarkoitukseton eikä hyödytä ketään. Meditaatio toiminnan keskellä tarkoittaa sitä, että tuot koko maailman meditaatioosi. Todellisessa meditaatiossa ei ole merkitystä sillä, istuuko harjoittaja hiljaisessa paikassa vai ei, sulkeeko hän silmänsä vai ei, onko hän yksin vai ei.

Meditoiminen aktiviteettien keskellä on verrattomasti korkeampaa kuin hiljainen lähestymistapa. Tällainen meditaatio todella tuottaa merkittävää sisäistä muuttumista ja valaistumista. Tietysti meditoiminen hälinän keskellä on alussa paljon vaikeampaa -- ja tuottaa vähemmän lyhyen aikavälin palkintoja -- kuin yksin hiljaa istuminen. Kuitenkin jos haluat tehdä meditaation korkeamman tietoisuuden osaksi elämääsi, sinun pitää meditoida arkielämässäsi jatkuvasti, ollen sisäisesti meditaatiossa riippumatta siitä, mitä teet ulkoisesti.

Usein sinusta saattaa tuntua, ettet etene mihinkään meditoimalla keskellä toimintojasi, kun taas hiljainen lähestymistapa tuottaa odottamattomia ja nopeita tuloksia. Voit kuitenkin olla varma siitä, että ne jotka meditoivat hiljaisuudessa eivät voi ikinä toivoa pääsevänsä meditaatioon toimiensa keskellä, mikä on meditaation todellinen tarkoitus.

Hiljainen meditaatio yleensä erottaa hengellisen elämämme arkisesta elämästämme, ja tämä on vain todellisuudelta piileskelyä. Tosi yogi tai yogiini (naispuolinen joogan harjoittaja) ei tee niin.


Takaisin artikkeli-valikkoon